Koiran kuivaruoan tuoteselosteen lukeminen
Ensimmäinen koiralle tarkoitettu kuivamuona ilmestyi markkinoille -60
-70 – luvun vaihteessa. Serti – koiranruoka myyntiin 400 g
pahvilaatikoissa eikä kukaan, edes rehun tuottaja ajatellut että se
olisi koiran ainoana ruokana. Ensimmäinen koiranmakkara tuli myös
myyntiin -70 luvun alussa ja oli nimeltään Mustin Murkina. Teollisten
ruokien käyttö oli kotitalouksissa harvinaista, ruokaa valmistettiin
itse sekä perheelle että lemmikeille.
Suomen ensimmäiset tuonti- kuivamuonat tulivat markkinoille -80 – luvun alkupuolella. Valikoima ei tuolloin sisältänyt eri tuotteita eri roduille, erikokoisille koirille saati erivärisille. Oli yhtä tai jopa kahta sorttia eli pennuille ja aikuisille omansa.
Nykypäivänä suomeen tuodaan jo pelkästään satoja eri ruokia.
Hinta-haitari on aivan laidasta laitaan. Mistä ihmeestä voin tietää onko näissä jotain eroja, ja mikä olisi laadukas, hyvässä hinta/laatusuhteessa oleva ruoka koiralleni? Pelkkä tunnettu merkki, hyvin mainostettu brändi tai korkea hinta ei takaa laatua! Mutta myös se pitää muistaa että vilja on lihaa halvempaa, ja laadukasta koiranruokaa ei myydä 20 € / 15 kg.
Kuivaruokien ravintosisällöissä noudatetaan nykyään AAFCO:n (Association of American Feed Control Officials) suosituksia. AAFCO on elin, jonka tehtävänä on määritellä lait ja standardit, joita USA:ssa käytetään eläinten rehuissa. Se siis määrittelee minimitarpeet, jotka rehun on tyydytettävä ja eu nojaa nykyään hyvin pitkälti tähän.
Markkinointia ja mielikuvien luontia
Toiset yritykset käyttävät aivan uskomattomia summia markkinointiin ja saavat myytyä tuotteitansa tunnettavuuden varjolla, jopa ilman että kuluttaja edes vilkaisee mitä koirallensa syöttää. Jokaisessa mainoksessa ja ruokapussissa kehutaan juuri kyseisen ruoan olevan suorastaan täydellinen. Miten ihmeessä sitten tiedän millaista tämä ruoka oikeasti on? Unohda korulauseet, ja lue tuoteseloste. Se kertoo paljon enemmän.
Koiranruoat voidaan luokitella periaatteessa neljään laatuluokkaan:
1. Holistiset ruoat (luonnonmukaisista tai luomuainesosista tehdyt)
2. Super Premium – luokituksella olevat
3. Premium – luokituksella olevat
4. “Markettiruoat”
Pussissa lukee esim. Superpremium complete dog food, josta selviää “laatuluokka”. Luokitukseen vaikuttaa mm. käytettyjen raaka-aineiden laatu, mutta se ei pelkästään takaa laadukasta, hyvin sulavaa ruokaa. Periaatteena voidaan kuitenkin pitää, että markettiruoat tai premium- luokan ruoat tarvitsevat lisäksi lihaa, kanaa tms.
Tuoteseloste
– Tämä on se kohta pussista joka kannattaa lukea!!
Tuoteseloste pitää ruoasta löytyä aina myös suomenkielellä, tai se on saatava myyjältä erillisellä lapulla. Tuoteselosteessa on aina lueteltuna ainesosat suurimmasta pienimpään. Koira on lihansyöjä, joten lihaa tulisi olla ruoassa eniten. Jos liha, kana tai kala on ensimmäisenä mainittu, se on jo hyvä lähtökohta. Tai viiden ensimmäisen ainesosan joukossa on useampi liha, kala tai kana. Mikäli kuitenkin ruossa on seuraavina lueteltu monta viljaa tai riisiä, esim. Kananlihajauho 28 %, riisi, riisihiutale, maissi, ohra, kaura, riisijauho, maissijauho niin tästä voi hyvin päätellä, että viljan kokonaismäärä on todella suuri. Jotkut valmistajat käyttävät tätä, että erotellaan vaikka maissi, maissijauho ja maissigluteeni koska yhteenlaskettuna ne olisivatkin suurempi kuin lihan määrä.
Onko kanalla ja kanalla eroa?
Yksi tärkeimmistä laadusta kertovista asioista on myös se, millaista kanaa tai lihaa käytetään. Sanamuoto kertoo tästä paljon. Otetaan esimerkkinä kana
Tuore kana, kana sisältää keskimäärin 75% vettä, ja kun se poistuu valmistusprosessissa, jää jäljelle niin vähän, ettei se enää olisikaan ensimmäisenä luettelossa…
Kuivattu kanaliha,
kananlihajauho Kuivattu ja jauhettu kananliha, ei nahkaa, luita, sulkia tms.
Kanajauho Kananlihaa ja nahkaa kuivattuna ja jauhettuna
Jauhettu kana Joko Kananlihaa ja nahkaa tai tämä voi tarkoittaa myös kokonaisena jauhettua kanaa (päineen, sisälmyksineen, jalkoineen)
Eläinperäiset sivutuotteet luita, jänteitä, päitä, ym. ”jämäosia”
Nykyinen lainsäädäntö ei velvoita erittelemään muuta kun lihaa ja eläinperäisiä sivutuotteita ja esim. viljoja. Käsite viljojahan voi pitää sisällään mitä tahansa viljaa ja ne voivat vaihdella eri valmistuerissä.
Yksi sanamuoto johon usein nykyään törmää, on hydrolysoitu. Hydrolysoitu tarkoittaa sitä, että valkuainen on hajotettu osiinsa aminohapoiksi eli pilkottu pieniksi. Näin ollen elimistö ei tunnista sitä allergian aiheuttajaksi, ja kana pitäisi sopia kana-allergisellekin.
Lääkeyrttien käyttö koiranruoissa.
Tässä kohdassa älähtää moni holistisen ruoan ystävä, tai ainakin tuntee piston sydämessään…
On paljon lääkeyrteiksi luokiteltavia yrttejä, joilla tiedetään olevan positiivisia ominaisuuksia. Näiden pitkäaikainen käyttö onkin sitten eri asia. Otetaan esim. muotijuttu, Yucca-uute. Sitähän käytetään kuivaruoissa, jottei koiran uloste haisisi niin pahalle. Se kuitenkin tiedetään olevan voimakkaasti allergisoiva, ja todettu olevan koirille lievästi myrkyllinen.
Monet peruskuivamuonat sisältävät nykyään rohtoyrttejä (esim. psyllium, rohtosalkoruusu, takiainen, maarianohdake, kamomilla, piparminttu, kehäkukka, katajanmarja jne). Rohtoyrteille on oikein toteutussa kasvilääkinnässä vaikutuksistaan/vahvuudestaan riippuen annettu maksimikäyttöaika koska monet lääkeyrtit myös kuormittavat ja rasittavat elimistöä eikä niitä pitäisi koskaan käyttää jatkuvassa päivittäisessä käytössä.
Osa näistä yrteistä on myös voimakkaasti allergisoivia. Allergikoille pienikin määrä tälläistä yrttiä voi pahimmillaan tehdä jopa hengenvaarallisen anafylaktisen shokin. Jotkin rohtoyrtit myös haittaavat lääkeaineiden imeytymistä ja saattavat vaikuttaa myös lääkeaineen poistumiseen elimistöstä. Esimerkiksi auringonhattua eli punahattua ei saisi käyttää samanaikaisesti kortisonin kanssa. Hypericum eli mäkikuisma taas ei sovi diabeetikoille.
Rasvahapot
Lyhennetysti voidaan todeta, että Omega-6 rasvahapoilla (etenkin arakidonihappo AA) on tulehdusta edistävä vaikutus, kun taas Omega-3 rasvahapot (EPA, EEPA) hillitsevät tulehduksia.
Rasvahapot härskiintyvät helposti ja vaativat aina jonkun säilöntäaineen. Koira pystyy parhaiten hyödyntämään eläinperäiset rasvahapot, eli eläinperäiset rasvat, kuten lohiöljy, kalanmaksaöljy tms.
Pussissa lukee myös ravintoaineiden analyysi. Mitä tästä sitten näkee?
PROTEIININ JA RASVAN MÄÄRÄ
Tämä ei yksistään kerro tuotteesta kovinkaan paljoa. Laboratoriossa voidaan mitata kyllä kyseiset proteiini- ja rasva-arvot vaikka höyhentyynystä, ja ruoka on siinä mielessä täysin laillinen, mutta eihän sillä mitään tekemistä ole koiranruoan kanssa. Lähtökohtana on rasvojen laatu ja monipuolisuus. Yksittäisistä luvuista ei ole mitään iloa. Yllä olevan ruoan imeytyvyys tuskin on kovinkaan hyvä. Ja kun vielä muistetaan että liika proteiini muutetaan munuaisissa energiaksi. Munuaiset ylikuormittuvat ja jatkuvasta proteiinien yliruokinnasta voi seurata jopa munuaisvika koiralle.
KUITU ja HIILIHYDRAATTI
Usein asiakkaat kysyvät miksi koiranruoassa pitää olla viljaa vaikka koira on lihansyöjä. Tokihan voisi ajatella syöttävänsä pelkkää kuivalihaa, mutta ensinnäkään tästä ei saa kaikkia riittäviä vitamiineja, hiven-, kivennäisaineita, aminohappoja jne., toiseksi sillä saisi varmasti aikaiseksi oikein hyvän suolistotukoksen. Kuitua tarvitaan jotta tavara kulkee suoliston läpi. Pelkkä kuivaliha (kuivana annettuna) imee nestettä koiran suolistosta.
Hiilihydraatit eivät pelkästään avusta energian tuotannossa, vaan osallistuvat myös moniin kehon toimintoihin kuten ruumiinlämmön säätely sekä ruuansulatus.
Osa hiilihydraattilähteistä, esim. kokojyvävilja, sisältää lisäksi paljon kuitua eikä sen huonon sulavuuden (johon ei kypsennyksellä pystytä vaikuttamaan) vuoksi ole koiralle parasta mahdollista ravintoa. Ravinnon kuitupitoisuutta hyödynnetään kuitenkin joidenkin erityisruokavalioiden yhteydessä. Kypsän tärkkelyksen sulavuus koiran ruoansulatuksessa on lähes 100 %.
Viljojen sulavuudessa koiralla on kohtalaisen suuriakin eroja. Suomalaisista viljoista parhaimmin hyödynnettäviä sulavuusjärjestyksessä ovat kaura, vehnä, speltti, ohra ja ruis. Heinäkasveista riisi (valkoinen riisi) on hyvin sulavaa ja hyvä proteiinin ja hiilihydraattien lähde lähes kaikilla koirilla. Hirssi on kohtalaisen hyvin sulava toisin kuin tattari. Tattarin maistuvuus on myös melko huono. Näitä viljoja (et. tattari) ilman helposti sulavaa viljaa seassa tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää sellaisenaan. Tattari saattaa joillain koirilla altistaa paksusuolen ärsytykselle. Hirssi saattaa soveltua yliherkille koirille ravintopohjaksi.
Quinoa ja amarantti ovat harvinaisempia mutta sinänsä käyttökelpoisia hiilihydraattilähteitä. Niiden sulavuus ja siedettävyys on hyvä. Peruna ja maissi ovat myös hyviä hiilihydraatin lähteitä, mutta sokeripitoisina voivat aiheuttaa oireita esim. hiivaongelmaisille koirille.
TUHKA
Kuivaruuassa lukee tuhkaa 8 %, miksi koiranruokaan lisätään tuhkaa? No ei siihen lisätä tuhkaa takasta. Tuhkasta voidaan käyttää myös nimiä hehkutusjäännös, kivennäisaineet tai mineraalit. Tuhka tarkoittaa palamattomia aineita eli TUHKA = KAIKKI MINERAALIT. Syy tuhkapitoisuuden mittaukseen tulee energiamittauksen kautta. Energiamittauksessa poltetaan 100 g ruokaa ja verrataan sitä ulosteen sisältämään energiamäärään vähennettynä virtsan kautta poistettuun energiamäärään. Poltetussa ulosteessa jäämänä ovat tuhka eli palamattomat osat eli mineraalit.
Vanha uskomus että tuhkan määrä pitää olla mahdollisimman alhainen ettei tule virtsakiviä on koirilla lähinnä huono vitsi. Kissoilla korkeat mineraalipitoisuudet, ja etenkin magnesium lisäävät virtsakiteiden määrää mutta tässä suhteessa kissan elimistö on täysin erilainen kuin koiran. Koirilla ei ole minkäänlaista tutkimusnäyttöä saatu siitä, että korkeammatkaan mineraalien kokonaismäärät olisivat haitallisia niille. Tuhkan määrä ei siis kerro laadusta oikeastaan yhtään mitään… On myös ymmärrettävä, ettei koira voi elää ilman mineraaleja.
Esimerkkejä tuhkapitoisuuksista:
Lihaluujauho 28,6 %
Liha 25,0 %
Kana 16,0 %
Riisi 11,0 %
Kala 10,4 %
Soija 5,8 %
Kun käytetään korkealaatuista lihaa, eli kallista lihaa, tuhkapitoisuus on korkeampi. Jos ruoka sisältää erittäin paljon esim. soijaa tai riisiä, on sen tuhkapitoisuus huomattavasti matalampi kuin lihapitoisen ruuan. Valmistajalle, joka käyttää heikompilaatuisia raaka-aineita myydäkseen halpaa ruokaa on keksittävä jotain myynti-argumentteja, kuluttajan pelottelu on sangen tehokas keino…
Lähteet: KRN -koulutusmateriaali, eri ruokavalmistajien tuotekoulutukset.
Artikkeli julkaitu Irlanninsetteri -lehdessä.
Kirjoittajat: Jamiela Ruotsalainen, Koiran Ravitsemusneuvoja & Tiina Havu, Koiran Ravitsemusneuvoja ja Urheilukoirahieroja